Päättäjä, näin viestit leikkauspolitiikasta onnistuneesti!

Politiikko! Patistavatko valtiovarainministeriön harmaat kamreerit leikkaamaan julkista kulutusta ja mylläämään työmarkkinoita, mutta äänestäjien reaktio ja oma poliittinen tulevaisuus pelottavat?

Ei hätää! Kun noudatat näitä Huippuyksikön ohjeita leikkauspolitiikasta viestimiseen, sinua ei pidetä hyvinvointivaltion romuttajana tai synkkänä kurittajana, vaan  Vakavana Talousviisaana ja tolkun poliitikkona.

1 “Kreikan tie” uhkaa

Kerro kansalaisille, että jos ei leikata, meitä uhkaa itsemääräämisoikeuden menettäminen. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n holhouksella uhkaaminen on hyvä veto, mutta erityisen suosittu uhka on niin sanottu “Kreikan tie”.

Kreikan tie on tilanne, jossa kansallisvaltio on ajautunut ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja on paitsi äärimmäisen syvässä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä myös hätälainoittajiensa viimesijaisessa kontrollissa.

Nöyryytettävänä, siis.

Kreikan tiellä ovat viime vuosina olleet ainakin entinen pää- ja valtiovarainministeri Alexander Stubb ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä.

Kreikan tie on mainio argumentti ainakin kahdesta syytä. Ensinnäkin se nostattaa pelkoja äärimmäisestä kurjuudesta ja itsenäisyyden menettämisestä (veteraanit!) ja toiseksi se koskettelee sitä ylemmyydentunnetta, jota eteläeurooppalaisia kohtaan tunnemme.

2 Hyvinvointivaltion pelastaminen

Leikkausviestinnän itseoikeutettu klassikkoargumentti: leikkaamme hyvinvointivaltiota, jotta voisimme pelastaa sen! Käytettiin menestyksekkäästi esimerkiksi Suomen 90-luvun laman leikkausvimmassa.

Suomalaiset tunnetusti arvostavat hyvinvointivaltiota, joten mikä olisikaan parempi argumentti perustelemaan hyvinvointivaltion purkua kuin hyvinvointivaltio.

(Hyvinvointivaltion pelastaminen tai “modernisointi” on muuten erittäin hyvä argumentti myös niin sanottuja “rakenteellisia uudistuksia” perusteltaessa.)

3 Kyse on asiantuntijanäkemyksestä, ei politiikasta

Siirrä vastuu leikkauksista – mieluiten itse perustamallesi – asiantuntijaporukalle, niin sanotuille talousviisaille. Tällöin leikkauspolitiikan poliittinen ulottuvuus on helpompi häivyttää ja politiikan voi kehystää asiantuntijakonsensuksen mukaiseksi teknokraattiseksi hallinnaksi. Helppoa!

Tehokkaaksi on todettu myös vetoaminen valtiovarainministeriön näkemyksiin. Eritoten suomalaisille valtiovarainministeriön edustaa politiikan yläpuolista objektiivista järkeä, johon vetoaminen on aina eduksi leikkaajalle. Näyttä hyvältä, kun politiikko ei vaikuta poliitikolta.

4 Edeltäjät mokasivat, me siivoamme sotkun

Edeltäjien syyttäminen julkisen talouden tuhoamisesta on toimiva kestoargumentti. Näin voi itse esiintyä ikävän ja likaisen, mutta välttämättömän työn tekijänä.

Tätä argumenttia ovat kiitettävästi hyödyntäneet muun muassa perussuomalaiset, jotka taipuivat lopulta nöyrästi valtiovarainministeriöläiseen austerity-konsensukseen, ja Brittien konservatiivipuolue perustellessaan leikkauspolitiikkaansa.

Näillä ohjeilla pääset jo pitkälle! Oma poliittinen tulevaisuus näyttää yllä luonnosteltua viestintästrategiaa noudattamalla valoisalta, kun kansa ja pääkirjoitustoimittajat kiittelevät “kipeistä, mutta vaikeista päätöksistä”.